Menin tänään hatanpään sairaalaan kohdun tyhjennystä varten,koska perjantaina yksityisellä lääkärillä Toukka oli todettu kuolleeksi :(
Tutkimuksessa kumminkin selvisi,että Toukka elää ja voi hyvin,ja että perjantaina oli tapahtunut joku kamala virhe :(
Iskä oli vähän puulla päähän lyöty,vajaan viikon sisään sai tietää raskaudesta,sitten kerron että Toukka onkin kuollut,ja kappasa-taas se elää.Mutta nopeasti tokeni...
Itsellä on vähän sulattelua asiassa,en oikeen edes näkemääni,vaan tuntuu että jonkun muun ultra siellä näytössä pyöri =D
Tämmöinen Toukka siellä masussa kelli,pääperämitta 3cm :)
1.4.2008
Eka neuvola.Paljon oli paperityötä ja juttuja,Tomas ja Tiitu oli tietenkin mukana,ja niitäkin piti viihdyttää aika ajoin,mutta hyvin se meni kaiken kaikkiaan.
Sydänäänetkin sai terkka kuulumaan kun aikansa kaivoi mun läskimahaani =D
10.4.2008
Tänään oli todella jännittävä päivä,oli niskaturvotus seulonta ultra.Kaverikisi lähti Helinä-keiju,vaikka ajattelin että pakko on omat pelkonsa kohdata ihan yksikseen,siis se,että Toukalle olisikin käynyt jo huonosti.Helinä joului muistuttamaan muutaman kerran että rentoudu ja muista hengittää!!! Olin kyllä kireä kuin viulunkieli.
Tutkimus käynnistyi jäyhissä tunnelmissa,tuijotin vaan kattoon kakka jäykkänä,kunnes ultraaja sanoi että katsoppas nyt kun hyvin täällä sydän puksuttaa :) Voi sitä ilon hetkeä,Toukka olikin kunnossa,vaikka taas pahat pelot jylläsi.Itse en paljon nähnyt ruutua enkä Toukkaa,mutta Helinä katseli,ja kertoi,että Toukka oli ihanasti sätkinyt jalkojaan ja käsiään kun ultra-täti oli yrittänyt saada sitä vaihtamaan vähän asentoa,että mittaukset olisi paremmin saatu tehtyy.Aikaa meni 45 minsaa,kun yleensä 20-30...oli vähän jupero vauva (isäänsä tulee,tai sitten mummon kissaan..)
Toukan strategiset mitat oli
päästä peppuun 7cm
reisiluu 1cm ja päänmitta korvasta korvaan 2,5cm
huikeat mitat pikku heebolla.
Etuseinä istukka jälleen kerran (argh) tarkoittaa taas sitä,että liikkeiden tunteminen hankalempaa alussa-> aiheuttanee pientä paniikkia välillä,mutta eiköhän tää tästä.
Joten nyt voi taas hetkeksi huokaista.Hetkeksi vain ;)
Seuraavaksi neuvolalääkäri 23.4,ja liuta verikokeita sitä ennen....
Ja tällainen(huono kuva) tuli mukaan
16.4.2008
Muistin viimein käydä labrassa otattamassa spr:lle menevän veripaketin,mutta lähdin taas niin liukkaasti kotoa,että unohdin lähetteet.Onneks näppärä labratäti keksi,että mennään hakemaan neuvolasta uudet! Jäin samalla vaihtamaan lääkäriaikaani,joka meni nyt aikas pitkälle (toukokuun alkuun) ja kuunneltii sydänäänet.Toukka kyllä pinkoi pakoon senkun ehti,ja juuri kun terkka meinasi luovuttaa ja sanoi että hän viel kerran yrittää,niin sitte,täysosuma,ja sieltähän ne jytkeet taas esiin tulikin :)
Housuihin saanu viritellä lisäosia kun ei mene kiinni,muuten ei tunnu mitenkään oudolle eikä epänormaalille.Eli voi unohtaa koko asian,eikä pääparka vieläkään oikeen hahmota tilannetta.
2.5.2008
Jippii,sokerirasituksen tulokset oli puhtaat!!!!seuraava rasitus rv 26.
Aikun on voittaja fiilis,vaikka vähän kaiveleekin etten pääse jo Tayssin ä-polille rakenneultraan,mutta käyhän tuo keskus ä-neuvolankin ultraus kun näin loistavia uutisia oli!
27.5.2008
rv 20+0 !!!!!Eli puolet lusittu =D
Toukan liikkeet tuntuu kivasti jo,vaikka hän olikin kovin vaisu tuossa koko viime viikon alkupään.Lisäks mulla alkoi tulla supisteluja,ja kävin lääkärissäkin niiden takia.Kaikki oli kumminkin kunnossa.Eilen olin vielä shiatsussa mahallaan,ja illalla kun katselin pötsiä,niin ihmettelin miten se on mahdollista...Eilenkin kun rauhoituin sänkyyn,niin pikkuinen piki jotain potkunyrkkeilyä masussa.
Torstaina on rakenneultra,ja sitä tässä jännään.Isi tulee mukaan sinne katsomaan vauvaansa ekaa kerran,ja toivottavasti saisi kuvankin vielä mukaan.
29.5.2008
20+2 -rakenneultra.
Isi oli mukana,ja oli kovin liikuttunut käynnistä.Ultraus kesti tasan puol tuntia,pikkuinen oli kovin liikuvainen eikä oikeen pitänyt itteään paikalla kun mitattiin,kummiskii mitat saatii viimein.
Tämä tyhmä kuva saatiin mukaan,josta ei siis näy mitään :( olis vaan silloin napsassu kun kasvot siinä näkyi....
Painoarvio: 350g
Päänmitta korvasta korvaan: 4,82cm
Vartalon ympärys: 15,25cm
reisiluu: 3,26cm
Ihanaa oli katsella niitä niin täydellisiä pieniä jalkoja ja käsiä jotka niin tottunein liikkein siellä viuhtoi.Vauva nieli vettä ja katsoi hetken kohti ultra-anturia,jolloin nähtiin kasvotkin hyvin,ja molemmat sanottiin että ihan tuli Tiitun kasvot mieleen.Sukupuolta ei kysytty,mutta mullapa onkin oma arvaus asiasta ;)
Joten hyvillä mielin jatketaan,viellä olis kaiketi noin 19 viikkoa edessä mikäli vanhat merkit paikkansa pitää.Seuraava neuvola 12.6.
12.6.2008
neuvolassa 22+2
Kokonais painon nousu 1,7 kiloo
Paineet ja muut kunnossa.
Ohjelmoidaan sokerirasitus kakkonen rv 26-27
-> varattu 11.7 rasitus (26+3)
23+0 .Asukas on ollut kiitettävän vilkas tänään,toisinaan tuntunut että pienet kintut kyljestä jo ulos puskee,mikä on vähäliikkeisyyden jälkeen pelkästään positiivista :)
Ja tässä se pötsi nyt komeilee.....
7.7.08
neuvola 25+6
Hemoglobiini 122 -oon nyt 1,5 viikkoa juonut sellasta rautalääkettä ja terästänyt vaikutusta c-poreella...meinasin alkaa nuupahtaa ihan kertakaikkiaan...
Verenpaine 132/70....noissa lukemissa se on aina,alapaine voi alkaa taas laskemaan jossain vaiheessa
Painoa tullut 2 kiloa sitten viime käynnin...nyt syyttävä katse kääntyy lomalle,jossa tuli syötyö noutopöydän sapuskoja ihan kiitettävästi :)
SF-mitta 21cm...tää oli sama mikä 3vk sitten,mutta eri mittaaja,joten...kait se on ok.
Vauvan syke oli tuossa 140 pintaan,vähän allekkin joskus
Liikkeisiin tuli ++ vaikka valittelinkin että on taas ollu niin hiljanen.
Kyselin siitä rakenneultra kuvasta,jossa niskassa näkyy sellanen outo pussi/turvotus.Ei osannut terkkakaan sanoa juuta eikä jaata asiaan,näytti sen viel toisellekkin terkalle.Nt-ultrassa silloin joskus 13 viikolla,niskaturvotus oli ihan normaali,joten sikäli kai ihan ok,eikä se ultraaja sanonut mitään että olis ollut jotain epänormaaliakaan?No toivoa sopii että vauva on ihan kunnossa,suurin toiveeni.
Poikanimikin löytyi,Henkalla on kuulema tytölle nimi,muttei ole kertonut suunnitelmaansa...
Oma olo...väsynyt...epäuskoinen...mietteliäs.
Tällaisia ajatuksia siis tässä vaiheessa.
Sokerirasitus 11.7 ja 16pv on lääkäri.
9.7.08
26+1
Synnytysvastaanotossa
Menin mahakipujen takia sinne näytille,sain Bricanyl-piikin ja lepäilin pari tuntia.Lääkärin tarkastuksessa ei ilmennyt mitään outoa,eikä syytä kipuun löytynyt.
sanelu: Palpoiden cervix pehmeä ja ulkosuu sormelle auki.Sisäsuu kuitenkin suljettu ja kanava täysmittainen.Funduksesta painaessa ei tunneloitumista(eli sisäsuu oli pitävä)Ultrassa sikiö perätilassa,vilkkaasti liikkuva,virkeän näköinen.Etuseinäistukka,hyväkuntoinen.Lapsiveden määrä normaali.Napaflow hyvä.Mitat vastaavat viikkoja.Painoarvio 952g sijoittuen 50 persentiilin käyrälle
Crp normaali,hb 110,virtsaseula puhdas
11.7.08
sokerirasitus,TAYS
-Käry kävi kahdella ekalla arvolla.....
14.7
mahakuva 26+6
15.7
mahakuva 27+0
Aivan järjettömän kokoinen maha....
16.7.
neuvola 27+1
verenpaine 122/68
paino miinus 100g edellisestä käynnistä
sf-mitta 23.5cm (kasvua 9 päivässä 2cm)
sykkeet hyvät +140
25.7.
neuvolassa 28+3
Käynnin aiheena oli kotimittausten tsekkaus,ja koska ylittäneitä arvoja oli niin paljon,kirjoitti sijainen lähetteen TAYSiin.Mulla piti olla normaali neuvola vasta 30.pv,mutta vakituinen terkkani olikin saikulla,joten tää päätti että tehdään koko satsi jälleen...vaikka edellisestä ei ollut kuin 10pv(kö?)
verenpaine 120/68....eli on jo laskenut jälleen
paino oli pudonnut edellisestä käynnistä 1,2kiloa(hyvä-hyvä)
sf-mitta 26 (kasvua siis reilussa viikossa 2,5cm-oho!)
sykkeet hyvät +135
ja mahakuva tältä päivältä....
Mahakuvat 30+0
7.8.08
TAYS,äitipoli
30+2
No niin,kierros alkoi diabetes-kätilön vastaanotolla,jossa meinas mennä pasmat sekaisin kun ei ollutkaan(ainakaan tällä kertaa) se tuttu kiva kätilö,byääh.No saatiin tämänkin kanssa asioitus,että ihan jees.
Siitä menin sitten gynelle,joka tutkas ja tuumi että cervix on ihan tyypillinen tähän aikaan monisynnyttäjälle.Sitten ultrattiin vauvaa,jotta nähtäis tuota kokopuolta.Heti kun oli mitannut vartalon ympärysmitan,niin tuumi että aika kookas hän on jo...mietin että no sehän kulkee suvussa tuo keskivartalolihavuus,heh heh....
Painoarvioksi tuli huikeat 1,7 kiloa,joka oli jollain ihme 75 persentiilin käyrällä,joka siis kertoo että on aika kookas,muttei mikään yli-iso vielä ainakaan.Lekuri sitten kysyi kun peppupuolella pyöräytti,että oletkos sä kiinnostunut kurkkamaan enemmän,minä tuumin että eikös se ihan se *PIIIPPPP* ole,ja lääkäri oli samaa mieltä.Olenhan ton jo aiemmissa ultrissa vähän siihen malliin katsonut ;)
Sitten seurasi tunnin lounastauko,jonka aikana Henkka tuli seuraksi,ja jatkettiin sisätautilääkärin odottelua.Sieltä sitten kotiintuomisiksi ihan odotetusti tuli pitkävaikuteinen insuliini,joka pistetään siis reiteen ja mielellään illalla samaan aikaan,kun pääsee rauhoittumaan sänkyyn.Huijui,se onkin uusi tuttavuus mulle,mutta kokeillaan nyt.Ateria insuliinia ei vielä ainakaan aloitettu,mutta sanoi että tautihan tulee pahenemään viikkojen myötä,joten sekin edessä varmaan.
Että sellanen käynti.Seuraava aika onkin jo 3vk kuluttua.
8.8.08
shoppailemassa kävin....vaatetta uudelle beibille :D
14.8.
31+2 mahakuvat
27.8.08
TAYS,äitipoli
33+1
Kaikki oli taas ihan normaalisti,paineet madaltuu koko ajan,painokin oli taas laskenut 700g edellisestä käynnistä.
Vauvan painoarvio 2,3 kiloa asettuen nyt 50 persentiilin käppyrälle.
Kova oli meno ktg-käyrällä,alkoi taas samanlaiset bileet kun yleensäkkin,kun saa mamman loikomis asentoon.Perussyke oli kuitenkin noin 140.
Ja mahakuva kollaasi tältä päivältä
10.9.
35+1
TAYS,äitipoli
Kaikki hyvin,vauva vilkas,tekee hengitysliikkeitä.
Painoarvio 2,9 kg
Viikon päästä uudelleen...
17.9.08
36+1
TAYS,äitipoli
Kaikki oli edelleen mallillaan,ja sain oikein pikakierroksen siellä,tunnissa koko paletti.Ctg-käyrällä ja lääkärissä käyty,diabeteshoitaja katsoi seurannan johon oli pääasiassa tyytyväinen.
Ylilääkäri oli kiireinen ja vähäpuheinen hemmo,mutta plussaa viime käyntiin oli se,että olin huoneessa jossa monitori katossa,joten itsekkin näin ihanaa pikku vauvaani-pullean pyllyn ja sääret,sekä jalkaterät jotka oli vastasyntyneille tyypillisessä linkku-asennossa.Aivan tosi suloinen oli...ui jui.
Ja painoarvioksi tuli nyt 3,4-3,5 kiloa,lääkäri taisi sanoa että pää oli jo matalalla,ettei mittaa oikeen saanu kunnolla...Ja koska vointi on niin erinomainen,mitäs sitä tervettä naista polilla juoksuttaa,seuraava lääkäriaika vasta 1.10,jolloin päätetään käynnistyksestä!!!HUIH.Sitä ennen käyn ctg-käyrällä 24.pv.
Kohdunsuu taisi olla väljästi sormelle auki(2cm?) kanavaa jäljellä ja takana,eli sikäli ei kovin kypsä tilanne.
Ja tässä olis sitten kuvakollaasi 36 viikon pötsistä...
Vatsa alkoi perjantai (19.9) aamuna toimia,ilmeisesti supistelut saanut sen edes aikaan.Mahassa muutenkin hassu olo,en osaa selittää,välillä "sattuu" alavatsalle,ehkä supistaa?Ihan kiva että kroppa alkaa reagoida lähestyvään eräpäivään ;)
1.10.08
TAYS,äitipoli
38+1
Häätömääräys huomiselle.
Aloitetaan kaiketi cytoteceillä kypsyttely.Vauvan painoarvio oli jo 3,8-4 kiloa,jossa viel puolen kilon marginaali...
Jännittää ihan sikana,yhtäkkiä oliskin vaikka kuinka paljon tekemistä,oonko valmis jo?????
Tää on nyt jo viikon takainen kuvasarja,laitan viel tämän pv kuvaa myöhemmin,mutta ei se tuosta enää juri muuttunut ole.
Vauva voi edelleen mainiosti,on todella voimakas liikkeissään,jota ihmettelen hurjasti mikä lie voimamies tulossa.
Kohdun sisäsuu oli nyt noin 2cm auki,mutta lääkäri ronklas kalvoja ja harjoittelija perässä,joten voip olla että auttaa sekin hiukka huomiseen.Pikkusen tietty jännittää,kun viimeksi oli kuitenkin viikko enemmän takana kun käynnistelyyn menin.
Mutta tää oli sit tässä,for good.
Tuloksista sitten tuonnempana lisää....
Tässä sitten viimeisiksi jääneet mahakuvat...
2.10.08 TAYS,osasto 4a huone 11
Saavun aamulla sovitusti 8.30 osastolle,ja saan petipaikan,vaihdan vermeet ja innolla jään odottamaan jatkoja.Toiveet on korkealla,että tänään synnytetään! jee.
Saan ekan neljänneksen noin klo 10 Cytoteciä,joka alkaa vartissa supistaa,mutta kivuttomasti,silti kivan tuntuista puristelua.Mitään säännöllistä ei kuitenkaan tapahdu,ja saan klo 14 uuden neljänneksen.Ja taas klo 18 päivän viimeisen neljänneksen.
Meillä on hoitaja kotona ja Helinä-keiju on valmiudessa,mutta mitään ei tapahdu,hän tulee minua viihdyttämään sairaalaan.teemme sairaala lenkkiä ja sanomme vauvalle,että tänään on hyvä päivä syntyä,saan muutamia mukavia supistuksia,mutta siihen ne sitten jääkin.Toteamme,että hänellä on omat suunnitelmat syntymänsä varalle,ja tuumin että mene nukkumaan,voimia kaiketi tarvitaan,ehkäpä jo huomenna....
3.10.08 38+3
Aamu alkaa puolikkaalla Cytolla suun kautta vielä.Parin tunnin päästä alkaa vaste,supistelut ottaa jo kipeää! Seuraavan cyton saan 12 maissa,ja se vaan tiivistää tilannetta,niin että 13 maissa käyn sanomassa kätilölle että supistaa 3-5 min välein,ja että alkaa jo sattua-jo pystyasennossakin,joka mulla yleensä sellanen jossa sattuu vähiten.No kätilöön(opiskelija) tuli vauhtia,laittoi rannekkeen,käyrät jne,ja mä soitin Henkalle,joka muuten tuli niin nopeesti paikalle,etten tosiaan tajunnut että se niin nopsaa saattoi käydä.Lääkärikierrolla lekuri oli tykännyt että kohdunsuun tilanne on ihan hyvä jos ottaisvat mut saliin jo muutenkin,ja kun supparit alkoi,tilanne tuntui olevan piece of cake.Saliin me päästiinkin,vaikka supistukset taas laantui eivätkä enää ottanu niin kipeää,järkytys oli moinen,kun salissa lääkäri olisi melkein mieluiten laittanut mut takas osastolle Cytoihin viel SEURAAVAKSI PÄIVÄKSIKIN vaikka ctg näytti säännöllisiä supistuksia,ja sanoin että kyl ne jo kipeääkin tekee! Saatiin kuitenkin mietittävää Henkan kanssa itse päättää mitä tehdään,kalvojen puhkaisua ei kuitenkaan huolestuneen näköinen Minna-lääkäri suostunut tekemään,mielestään oli liian riskaabeliä jos ei synnytys sillä alakkaan kun viikko vähemmän oli nyt raskautta takana kuin edellisellä kerralla.Päädyimme sitten että tehostetaan tipalla,ja katsotaan tilanne sen mukaan.Oli vielä takavaraus että menen osastolle yöksi jos ei ota tulta alleen homma.
Noin 17 aikaan alkaa tiputus,alkutilanne kohdunsuulla sittenkin 3cm ja kanavaa,vaikka "paremmasta" puhuttiin jo osastolla.No ei mitään,homma lähti käyntiin,mutta turkasen hitaasti.Klo 21 puhkaistaan viimein kalvot,kohdunsuun tilanne 4-5cm.Tilanne helpottui sillä,että sain vatsan ympäriltä kiristävät remmit pois,ja luulin että jaksan kävellä tai jotain muuta,mutta tästä alkoikin kunnon kipuilut,varsinkin kun tippa saatiin uudelleen päälle tarkkailun jälkeen.Kokeilinkin sitten erilaisia konttausasentoja esim pöydällä palloon nojaten taikka sängyn selkänojaan,kokeilin istua rapuilla ja nojasin palloon,jolloin pidin geelipussin mahalla ja Henkka painoi alaselästä aina supparin tullessa.Supistukset kiristivät ja polttivat alavatsaa ihan törkeästi,selkäpuoli helpottui hurjasti sitä painettaessa/hierottaessa,niin että lopulta kun kömmin takaisin petille kyljelleen,vatsanpuolen kipu auttoi paljon kun selkää hierottiin.
22.30 jälkeen alan olla tosi uuvuksissa,kivunlievityksenä ollut geelipussit ja Henkan hieronta,sekä itseni keinuttelu,joka tosin tuntui repivän alavatsan irti kokonaan (auts) Joten sanon että voisin ottaa nyt sen PCB puudutuksen,eli kohdun kaulan puudutuksen.Alan olla jo niin kipeä etten oikeen pysty edes kääntymään,joka supistus sattuu,etten enää edes muista milloin olen sulkenut silmät ja leijunut omassa maailmassa kivun keskellä.Puudutus saadaan laitettua 22.45,jolloin kohdunsuun tilanne on edelleen lohduton 5cm.Melkein masennun ja ajattelen etten millään kestä tätä,VASTA 5cm auki,puolet jäljellä,miten tämä voikin olla näin hidasta,ja kun koko ajan hehkutetaan että monisynnyttäjä,monisynnyttäjä...
Puudutus auttaa.Kipupisteet annoin 9 ennen puudutusta,2 sen jälkeen,muutama supistus meneekin ihan rentoillessa,ei tarvi kuin puhaltaa kipu pois.Tässä kun katson synnytyskertomusta,niin supistuksia tuli tuohon aikaan 10 minuutissa 5.Näiden rentoilujen jälkeen alkaakin tuntua ihan uudenlaista tunnetta-joka supistuksella kroppani alkaa "käkertää" ja väkisin painaa vauvan päätä alemmas,tunnen oikeen kun pullottaa,miten sen nyt selittäisi.Kätilö katsoo,sanoo että auki vasta 6cm(kello oli 23 ja risat),ei voi millään viel ponnistaa,mutta vauvan pää on jo IHAN alhaalla,ettei mikään ihme että painaa.huh-huh-puuh-puuh,sain puhallella kynttilää,ja tässä vaiheessa Henkka oli taas upeana tukena,koko ajan sanoi että puhalla puhalla vaan,piti kiinni hartioista,loi uskoa...
sanon etten kestä,otan mitä vaan lääkettä nyt,että SPINAALI TÄNNE ja äkkiä.Lääkärille ilmoitetaan,joka kutsuu anestesialääkäriä paikalle.Minua aletaan kääntää kyljelleen puudutusta varten,sattuu niin vietävästi,etten melkeen voinut kuin inistä,Henkka käänsi olkapäästä kyljelleen,ja hoitajat jalkoja.Kyllä siinä olin niin kivun vietävissä,todella avuton olo!Ja kun siihen olin päässyt,kyljelleen,sanoin että taas painaa niin lujaa että en voi pidättää tätä enää.Samassa anestesia lääkäri tuli ovelle sanomaan että puudute olis tässä,mutta minut piti taas tutkia kun tuntemukset oli mitä oli.Ja eikun selälleen taas,siihen riitti jo omatkin voimat,9.5cm auki,ja lippa käännettiin,niin alkoi keho työntää omineen vauvaa ulos,puudutelääkärille sanottiin että kiitos mutta ei kiitos,ja sitten ponnistettiin!
1 minuutin kuluttua Toivo oli syntynyt,paussi pidettiin pään kohdalla,ja kun katsottiin ettei napis ole ympäri,jatkettiin.Voi autuus se tunne kun kivut loppuu kuin seinään!!!!
Henkka nosti minut paremmin istumaan siihen että näin millainen ihanuus sieltä tulikaan,vauva oli vielä väärinpäinkin kun kerkisin katsomaan,ja kyllä se pyllypuoli näytti edelleen samalle,mitä olin ultrissa katsonutkin :)Vauva näytti yllättävän pienelle,mietin että tää ei kyllä 4 kiloa ole...Sitten vauva nostettiin tsekkauksien jälkeen jenkkityyliin katsomaan äitiä ja kehotettiin laskemaan sormet ja varpaat.Muistan kun sanoin "ei sillä ole mitään väliä",ja otin vauvaa kädestä kiinni.
Pian sainkin hänet paidan sisään,jossa alkoi melko heti hamuilla,ja oma nyrkkihän sieltä ensin löytyi.Pakko oli pyytää apuja että pääsee vauva rinnalle,kun oli niin valmis ruokailupuuhiin ;)
Paljon myöhemmin vasta tuli hoitaja ottamaan mittoja,jotka olivat 3770g, 50.5cm ja pipon mitta 37cm
eli todellakin,hänestä tuli nyt minun pienin vauva,eräänlainen ennätyshän tämäkin;)
Hoipuin "synttärisuihkuun" kuten kätilö sanoi,ja sitten saatiin syötävää.Noin kahdelta yöllä ollaan menty osastolle 2b ja huoneeseen 5, jossa oli toinenkin äiti.Häiriköin siinä vielä hetken häntäkin,kun kirjoittelin tekstareita ihmisille,ja pöllypäissäni kirjoitin syntymäajankin väärin,sehän on siis 23.27 oikeasti.Että eipä ollut paljosta kiinni,että olisi tullut meistäkin synttärikaverit,mutta ihan kiva näin,että vauva sai ikioman synttäripäivän!
Iskän hoidossa kun äiskä ottaa vielä lukua pedissä :)
Loppu hyvin,kaikki hyvin,nyt kun vielä itse kuntoutuu ja saa elämän syrjästä kiinni,meno jatkuu.
Lisää vauvoja ei enää ole luvassa,se on ihan varmaa se.
Kuten niin monet onkin huomautelleet,en aio täyttää maailmaa yksin ;)
Ja onneksi alkaa tuo ikäkin painaa...Oli aika masentavaa suorastaan kun Henkka toi seuraavana päivänä sairaalaan kakun,jonka kuoressa luki "Onnea 36v" mutta näin se menee,ja tästä jatketaan.
Hurjan raskas kokemus oli,mutta kuten tiedätte,palkinto korvaa kaiken!
*The End Of This Chapter*
