Mä oon ihan sekasin ku seinäkello tästä kaikesta lomailusta,plus että ukko ollu lomilla siis jo 15.pv alkaen+että se menee siis töihin vasta 5.pv PLUS että viettää vimpan isyyslomaviikon alken öö...19.pv-kö? No joo,siis liika on liikaa,ja enkä mä nyt ukkoa syytä tästä mun olotilasta,se on mikä on,ihan lapamato.Minä en tee absolutely nothing täällä-ellei pyykkejä lasketa-ja nekin vaan työnnän koneeseen ja koneesta ulos,kuka lie kuivumaan laittaa...
Niin tää oma olo,jos nyt enää edes kehtaa valittaa...luin tuossa silmät kyynelissä erästä päiväkirjaa,ja aina kun suurempiin juttuihin peilaa,niin omat olot tuntuu aika pienelle.Vaan kuten sinnekkin totesin,tää on tätä mun elämää,oli se sitten millasta vaan,niin itse siinä eletään,ja itse päättää aikooko siitä pitää miten ison metelin nostaa,ja paljonko hukkaa aikaa ja energiaa valitteluun.
Niin että kumminkin,hiukan huolettaa tämä olotila kummiskin.Kun tietää ettei juuri olis varaa pään pehmenemisille,juuri nyt,jos koskaan.Fiilis ollu aika matala,ahdistunut...En oikeen jaksa huomioida muksuja,suurinpiirtein sanon vaan että juu juu heippa,älä pidä meteliä mulla on pää kipeä(on ollut muutaman viikon jo) ja kaikenmaailman kinuaminen ja kerjääminen vie hermot.Eli suomeksi käännettynä,oon aika hiton väsynyt henkisesti,ja pelkään että tää mun henkinen tila voi alkaa vaikuttaa jopa masentuneisuudelle.Onneksi nää on olut aika tilapäisiä tuntemuksia,kestää muutamasta päivästä viikkoon...kunnes pakotan itseni nouseman.
Tiedän kyllä millä tästäkin pääsis,ainakin alkuun,mutta kun...en jaksa tehdää niitä asioita,ei tavallaan kumminkaan huvita liikahtaa tästä olotilasta mihkään,vaikka samalla *ituttaa,muttei vaan jaksa.
Hyvä esimerkki toi,etten meinaa päästä sängystä ylös.Tulee hiton vaikeeta taas kun pitää olla aamulla kuskaamassa poikaa kerhoon,ette uskokkaan kuin tukkaa revin taas.
Kamalan paha mieli tästäkin päivästä.Ensinnäkin pakotin vauvankin nukkumaan pidempään,en siis alkanut sen koommin seurustella hänen kanssa vaikka ihan ihmisten aikaan eli puol 8 ,pyrki heräämään,akka vaan makaa,tuttia ja tissia suuhun ja voi että kun nukkusit viel.Kakat väänsi että sais mua hereille,ei sekää auttanu...Puol 11 huusin ukolle,jonka olin noin puoli 10 potkinut vierestäni ylös vahtimaan muksuja,että tuu hakee vauva,ja se tuli,ja mä jatkoin makaamista.Puoli 12 kaveri soitti,kelle olin menossa tukan laittoon,että olikse aika klo 14.Juu oli.No sitten nousin jo,suihkuun kömmin,vaikka sekin tuntu että no mitä välii...Puoli 2 lähdin heittämään isoo jäppistä bussiasemalle,mummolaan menossa.En ehtinyt sille puheaikaa ladata ennen lähtöö,tai siis oisin ladannu netissä,mutta nuot monet paikat ei tunne sellasii pankkeja ku Tapiola taikka S-pankki,kun tälläisten vähemmistöjen käyttäjä oon.Joten ei onnistunut.
No poika myöhästy klo 14 bussista,koska ootti sisällä että ostaa lipun,eikä menny bussiin suoraan ja ostamaan sieltä.Kevyen sydärin sain ku soitin,että no joko oot bussissa ja toinen sanoo että no en. Siinä sit luulin tekeväni 10 sekunnin tarkistussoiton luuri kädessä keskellä kaupunkia,vaan venykin minuuttien mittaseks pelastusoperaatioksi.Koskahan mä oikeesti saan sakot tosta luurin kanssa ajelusta.Noh,hommat sain järkkään,onneks lykkäsin pojalle rahaa kouraan urakalla,niin pääsi sentää syömään-matka mummolaan kun kestäis 3 tuntia plus nyt se tunnin turha odotus.Eikä tietty ollut syönyt lähteissä,eikä ollu eväitä.
No mä menin sitte kaverille,oli 4v mukana kun se tykkäs että hällä on jo liika iso tukka myös...ihailtavaa että 4v poika huolehtii kun hiukset kasvaa liika pitkiksi.Mä sain uuden mallin ja uuden värin,poju taas muodikkaan lyhyen tukan-viimeksi kun isä vei sen kaupungille johonklin kynilään,niin mikä lie pappain kynilä,niin vanhanmallinen leikkaus pojalle et hyi hitsi.Nyt taas nätti
Mullon tukka nätti,kun sais ton turvankin päivitettyy,niin avot.Niin ja vaihto kroppakin olis kiva,sellanen miinus 20 kiloo tästä kiitos!
Kotiin tultii vasta vähän ennen kuutta,eli olin ollu noin 4 tuntii reissus,ja voi kuinka oli paha mieli ja huono oma tunto,vauvakin ihan ku olis mua syyttävästi katsonut,että oon joutunut juomaan pullosta ja missä sä oot OLLU!!!!!!?????? Tosin pullosta Toivo saa valitettavasti enenevässä määrin muutenkin,mun maidon riittävyys laskee samaa tahtia kun mun väsymys lisääntyy,ja sit kun tiedostan sen ettei maito oikee riitä,eli on vaa tyytymätön ja illaksihan suosiolla annankin pullosta,niin sepäs iloisesti stressaa,ja sepäs taas iloisesti ennenstäänkin vährntää maidon tuloo.Joten oompas mä nyt monessa asiassa aika iloisessa oravan pyörässä taikka noudankehässä paremminkin,yks asi johtaa toiseen,ja yhteuissummana on aika sietämätön elämä tällä hetkellä.Voisin siis ilomielin nyt piehtaroida itseltäni tämän ilkeästi kutiavan ja ahdistavan nahkan päältäni,jospa se veisi kaikki nää matalat fiilarit mennessään?
Niin että valitusvirsihän se tästäkin sitten tuli,mutta tulkoo.Johonkinhan mun on tää oksennettava ulos.
Niin että tälläsissä merkeissä loppuu tää vuosi.Fine.Ukko sanoi kyllä että vie mut huomenna väkisin tästä mökistä ulos,käydään siis kaupassa ja kylässä,jee jippii,on taas pakko vähän skarpata kun mennään ihmisten ilmoille.Mutta en mä kauaa suostu tälläsessä olossa nuhjuumaan,kohtahan mä suutun ja jotain teen,mutta siihen asti näillä mennään
Niin tää oma olo,jos nyt enää edes kehtaa valittaa...luin tuossa silmät kyynelissä erästä päiväkirjaa,ja aina kun suurempiin juttuihin peilaa,niin omat olot tuntuu aika pienelle.Vaan kuten sinnekkin totesin,tää on tätä mun elämää,oli se sitten millasta vaan,niin itse siinä eletään,ja itse päättää aikooko siitä pitää miten ison metelin nostaa,ja paljonko hukkaa aikaa ja energiaa valitteluun.
Niin että kumminkin,hiukan huolettaa tämä olotila kummiskin.Kun tietää ettei juuri olis varaa pään pehmenemisille,juuri nyt,jos koskaan.Fiilis ollu aika matala,ahdistunut...En oikeen jaksa huomioida muksuja,suurinpiirtein sanon vaan että juu juu heippa,älä pidä meteliä mulla on pää kipeä(on ollut muutaman viikon jo) ja kaikenmaailman kinuaminen ja kerjääminen vie hermot.Eli suomeksi käännettynä,oon aika hiton väsynyt henkisesti,ja pelkään että tää mun henkinen tila voi alkaa vaikuttaa jopa masentuneisuudelle.Onneksi nää on olut aika tilapäisiä tuntemuksia,kestää muutamasta päivästä viikkoon...kunnes pakotan itseni nouseman.
Tiedän kyllä millä tästäkin pääsis,ainakin alkuun,mutta kun...en jaksa tehdää niitä asioita,ei tavallaan kumminkaan huvita liikahtaa tästä olotilasta mihkään,vaikka samalla *ituttaa,muttei vaan jaksa.
Hyvä esimerkki toi,etten meinaa päästä sängystä ylös.Tulee hiton vaikeeta taas kun pitää olla aamulla kuskaamassa poikaa kerhoon,ette uskokkaan kuin tukkaa revin taas.
Kamalan paha mieli tästäkin päivästä.Ensinnäkin pakotin vauvankin nukkumaan pidempään,en siis alkanut sen koommin seurustella hänen kanssa vaikka ihan ihmisten aikaan eli puol 8 ,pyrki heräämään,akka vaan makaa,tuttia ja tissia suuhun ja voi että kun nukkusit viel.Kakat väänsi että sais mua hereille,ei sekää auttanu...Puol 11 huusin ukolle,jonka olin noin puoli 10 potkinut vierestäni ylös vahtimaan muksuja,että tuu hakee vauva,ja se tuli,ja mä jatkoin makaamista.Puoli 12 kaveri soitti,kelle olin menossa tukan laittoon,että olikse aika klo 14.Juu oli.No sitten nousin jo,suihkuun kömmin,vaikka sekin tuntu että no mitä välii...Puoli 2 lähdin heittämään isoo jäppistä bussiasemalle,mummolaan menossa.En ehtinyt sille puheaikaa ladata ennen lähtöö,tai siis oisin ladannu netissä,mutta nuot monet paikat ei tunne sellasii pankkeja ku Tapiola taikka S-pankki,kun tälläisten vähemmistöjen käyttäjä oon.Joten ei onnistunut.
No poika myöhästy klo 14 bussista,koska ootti sisällä että ostaa lipun,eikä menny bussiin suoraan ja ostamaan sieltä.Kevyen sydärin sain ku soitin,että no joko oot bussissa ja toinen sanoo että no en. Siinä sit luulin tekeväni 10 sekunnin tarkistussoiton luuri kädessä keskellä kaupunkia,vaan venykin minuuttien mittaseks pelastusoperaatioksi.Koskahan mä oikeesti saan sakot tosta luurin kanssa ajelusta.Noh,hommat sain järkkään,onneks lykkäsin pojalle rahaa kouraan urakalla,niin pääsi sentää syömään-matka mummolaan kun kestäis 3 tuntia plus nyt se tunnin turha odotus.Eikä tietty ollut syönyt lähteissä,eikä ollu eväitä.
No mä menin sitte kaverille,oli 4v mukana kun se tykkäs että hällä on jo liika iso tukka myös...ihailtavaa että 4v poika huolehtii kun hiukset kasvaa liika pitkiksi.Mä sain uuden mallin ja uuden värin,poju taas muodikkaan lyhyen tukan-viimeksi kun isä vei sen kaupungille johonklin kynilään,niin mikä lie pappain kynilä,niin vanhanmallinen leikkaus pojalle et hyi hitsi.Nyt taas nätti
Mullon tukka nätti,kun sais ton turvankin päivitettyy,niin avot.Niin ja vaihto kroppakin olis kiva,sellanen miinus 20 kiloo tästä kiitos!Kotiin tultii vasta vähän ennen kuutta,eli olin ollu noin 4 tuntii reissus,ja voi kuinka oli paha mieli ja huono oma tunto,vauvakin ihan ku olis mua syyttävästi katsonut,että oon joutunut juomaan pullosta ja missä sä oot OLLU!!!!!!?????? Tosin pullosta Toivo saa valitettavasti enenevässä määrin muutenkin,mun maidon riittävyys laskee samaa tahtia kun mun väsymys lisääntyy,ja sit kun tiedostan sen ettei maito oikee riitä,eli on vaa tyytymätön ja illaksihan suosiolla annankin pullosta,niin sepäs iloisesti stressaa,ja sepäs taas iloisesti ennenstäänkin vährntää maidon tuloo.Joten oompas mä nyt monessa asiassa aika iloisessa oravan pyörässä taikka noudankehässä paremminkin,yks asi johtaa toiseen,ja yhteuissummana on aika sietämätön elämä tällä hetkellä.Voisin siis ilomielin nyt piehtaroida itseltäni tämän ilkeästi kutiavan ja ahdistavan nahkan päältäni,jospa se veisi kaikki nää matalat fiilarit mennessään?
Niin että valitusvirsihän se tästäkin sitten tuli,mutta tulkoo.Johonkinhan mun on tää oksennettava ulos.
Niin että tälläsissä merkeissä loppuu tää vuosi.Fine.Ukko sanoi kyllä että vie mut huomenna väkisin tästä mökistä ulos,käydään siis kaupassa ja kylässä,jee jippii,on taas pakko vähän skarpata kun mennään ihmisten ilmoille.Mutta en mä kauaa suostu tälläsessä olossa nuhjuumaan,kohtahan mä suutun ja jotain teen,mutta siihen asti näillä mennään
